Mittari on näyttänyt suorastaan ihania lukemia tänään!
Aamupäivällä mentiinkin heti ulos pulkkakävelylle ja nähtiin monta moottorikelkkaa,paljon "tätejä",söpö jättiläiskoira sekä hassu kultainennoutaja,joka yritti syödä omistajansa tumpun. Lapsen mielestä se oli ehkä maailman hassuinta! Toiseksi hassuinta oli se,kun lapsi sai taluttaa Nelliä koko loppumatkan,leikkipuiston kulmalta kotiovelle asti. Ihan itse ja ensimmäistä kertaa. Ja kotona piti laittaa äidin pipo päähän ja avata vähän lukkoja. Tietysti.
Mies lähti äsken pilkille (saadaankohan kalaa?),lapsi nukkui kahden ja puolen tunnin päiväunet (ihanaa!) ja pääsin taas hetkeksi nauttimaan hiljaisesta talosta. Söin pannukakkua tuplahillolla (sillä kerma maistui aivan jääkaapille,höh),join kaksi mukillista teetä ja suunnittelin miehelle villasukkia. Niiden pitää kuulemma olla punaiset.
Mutta,nyt siirryn lattialle pienen punaposkisen ja pörröpäisen tytön kaveriksi,kohta mennään uudestaan ulos:)
Hauskaa sunnuntai-iltaa kaikille!
(Juu,eikä tullut lottovoittoa ei. Mutta saahan sitä aina haaveilla!)

Ei tullut tännekään lottovoittoa, ei :) Lasten kanssa huomaa ihan eri tavalla asioita, kun ne viisaat ihmiset kiinnittää huomiota kaikkiin yksityiskohtiin. Niillä ei ole ennakkoluuloja eikä odotuksia siitä, miten asioiden kuuluisi mennä. Siksi ne teki niin hellyttävän ihania havaintoja. Mukavaa sunnuntaita sinnekin!
VastaaPoistaLapsen kanssa liikkuessaan tosiaan huomaa eri asioita kuin aiemmin, hauskalta kuulostaa kävelyretkenne! Ihana kuva muuten tuo lapsesta, ja voi, tuota Toastin kuvan sohvaa olen katsonut ja hinkunut ja haaveillut, kunpa jostakin löytäisi tuollaisen. Omituista, en ole aiemmin tykännyt vaaleanpunaisesta, mutta tyttölapsen myötä olen kyllä kasvanut siihen sisälle.
VastaaPoistaOikein kivaa sunnuntai-illan jatkoa, ja helmikuun alkua!
Mittarilukemat on kyllä ilahduttaneet tänään! Oli kiva lakaista lumia pelkässä villapaidassa, huivissa ja pipossa.
VastaaPoistaOi, mies haaveilee niin paljon että pääsee tuohon järvelle kalaan! Oispa ihanaa tuoda sieltä ruokaa pöytään. Eilen syötiin haukea, mutta kaupasta ostettuna.
Saitteko fisua?
Niin ihanaa, kun ulkona ei tarvinnut palella tänään.
VastaaPoistaSuloinen myssypää kuvassa!
Meidän tyttö tahtoo laittaa kaikki hatut, paidat, verkkarit, kalsarit päähän.
Tietysti:)
Ihanan pirteitä kuvia! Herkullisen väristä tuo lanka.
VastaaPoistaOn kyllä mukavia lukemia näyttänyt mittari täälläkin. Kiva kun ei satu enää naamaan kun kävelee ulkona :)
No, ei tullut meillekään lottovoittoa. Skyellä tilasimme voiton muttei onnistunut.Mutta jos olisi, oltaisiinkin jo matkalla Suomeen.:)
VastaaPoistaSuloinen tyttö.
Minäkin vaan haaveilen lottovoitosta... tosin voittamisen todennäköisyys kasvais varmaan huomattavasti JOS joskus lottoais :D
VastaaPoistaMullakin on Jussi-lankaa (meinaan tehdä siskolle vauvan töppösiä), Olunkylässä on semmonen ihan megasuuri lankakauppa jossa tämä tyttö sekoaa aina :P
... siis Janne lankaa (tosin on mulla sitä Jussiakin :))
VastaaPoistaKauneimmat punaiset :)
VastaaPoistaKirjailijatar: Lapset tekevät hyviä huomioita ja se on ihanaa,miten erilailla ja jotenkin aidosti ne näkevät maailman. Virkistävää! Vaikka meidän tyttö ei vielä kovasti osaakaan selitellä maailman menoa,niin se on kivaa miten itse on alkanut kiinnittämään asioihin erilailla huomiota:)
VastaaPoistaMimmi: Minulla oli joskus yläasteella vaaleanpunainen kausi ja se on siitä asti pysynyt poissa..aina siihen tytön syntymään asti. Ja olen huomannut,että se on oikeastaan ihan kiva väri,kunhan sitä ei ole liikaa:) Ja oih,haluaisin muuttaa Toastin kuvastoon!
Minja: Voih,ei saatu kalaa. Kun mies meni paikalle,kaverinkin kalaonni loppui heti:) Mutta toivottavasti miehesi pääsee järvelle pian ja vähän paremmalla onnella! Ja nämä lämpöisemmät säät saavat luvan jatkua vaikka koko helmikuun.
Celia: Hih,kiitos! Myssypää tykkää myös ottaa äidin laukun ja kopisevat kengät ja kävellä sitten ympäri taloa laukku kädessä ja kengät jaloissa. Tietysti:)
Paperisydän: Kiitos! Se on ihana tunne,kun naamaa ei enää kipristä ulkona ja sormet tarkenevat kaksissa tumpuissa hyvin:)
Pikkujutut: Kiitos! Voitto olisi kelvannut tännekin. Mutta päinvastoin,me olisimme varmaan matkalla jonnekin etelään,pois täältä..:)
Maria: Niinpä,aina myös haaveilen mutta en koskaan lottoa,paitsi sitten nyt. Ei kyllä auttanut:) Ja olen kuullut siitä kaupasta,minua ei kyllä parane päästää sinne! ;)
Himalainen: Kiitos kaunis sinulle:)
Aivan ihana kalenterí ensimmäisessä kuvassa :) Voi, mistä tuollaisia saa?
VastaaPoistaHujour: Kiitos! Löysin sen joskus kirpparilta eurolla..enpä tiedä saako tuollaisia enää mistään:/
VastaaPoistaTodellinen löytö, ei ole minulle kyllä vastaan moista tullut, hieno aarre!
VastaaPoista