Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Minä olen
Blogiarkisto
-
▼
2010
(144)
- ► heinäkuuta (2)
- ► toukokuuta (24)
- ► huhtikuuta (21)
- ► maaliskuuta (25)
- ► helmikuuta (25)
-
▼
tammikuuta
(27)
- Tammikuun viimeinen
- Hyvän päivän resepti
- Ei otsikkoa
- Ei otsikkoa
- Keskellä viikkoa..
- Toinen maanantai
- Yksivuotias
- Viikonloppuna
- Vaaleanpunaista
- Ei otsikkoa
- Kaipuu
- Turku
- Ei otsikkoa
- Harmeja
- Ei otsikkoa
- Taateleita ja tanssia
- Tänään
- Tyttöni mun
- Sunnuntaina
- ***
- p.s
- Me tykätään itselaukaisimesta
- Ei otsikkoa
- Aikomuksia uudelle vuodelle
- Maanantaina
- Pitkästä aikaa
- Vuoden ensimmäisenä
-
►
2009
(235)
- ► joulukuuta (24)
- ► marraskuuta (23)
- ► heinäkuuta (19)
- ► toukokuuta (17)
- ► huhtikuuta (18)
- ► maaliskuuta (18)
- ► helmikuuta (17)
- ► tammikuuta (9)
Näitä luen
Please don't copy my pictures without my permission.
Ethän kopioi kuviani ilman lupaani.
Voi, en pysty! Heti otsikon perusteella pakko torjua koko ajatus. Surullisia eläinjuttuja on minun aivan mahdotonta kestää.
VastaaPoistaTyökaveri on puhunut telkussa pyörivästä sarjasta, jossa kerrotaan eläinsuojelutyöstä (muistaakseni Australiassa). Niin karmeita juttuja, että ONNEKSI en oo sattunut kyseiseen ohjelmaan törmäämään. :(
Todella kaunis ja rauhoittava tuo avainkuva. Olen jotenkin heikkona avaimiin ja oviin. Siinä on aina jotain kiehtovaa, kun avain sopii lukkoon ja ovi aukeaa. Kaunis blogi sinulla, eksyin tänne jonkun jättämäsi kommentin ansiosta ja tulen toistekin :)
VastaaPoistaAnsku: Joo,ymmärrän..mutta olisit silti katsonut,tuo ei ole yhtään karmiva..surullinen,mutta ei karmiva.
VastaaPoistaKirjailijatar: Kiitos! Tykkään itsekin siitä. Ja mutenkin,kaikki vanhat ovet ja lukot ja avaimet ovat kauniita:) Ja voi kiitos,tule ihmeessä toistekin!