Toukokuun viimeinen

..oli kuuma ja kiva päivä!
Outi tuli tänne eilen ja oli ihanaa nähdä taas pitkästä aikaa!
Eilen nähtiin vain pikaisesti illalla kun Outi toi meille tuliaisiksi ihania toriherkkuja (salaattia,kirsikkatomaatteja,kurkkua,uusia perunoita,sipulia,rucolaa) ja lapsi esitteli kävelytaitojaan:)
Tänään käytiin päivällä miehen kanssa kahvilla,minä söin pannukakkua ja Outi jätskiä. Lapsi sai maistaa molempia:) Sen jälkeen käytiin kävelyllä Aulangolla ja uitettiin koiria ja oli KUUMA. Huh. Illalla nähtiin uudestaan ja käytiin torilla jätskillä (nyt molemmat söi jätskiä,lapsi ei saanut koska nukkui) ja käveltiin pitkin poikin. Oli mukavaa kun oli vähän viileämpää ja ihanan terapeuttista taas jutella kaikesta mahdollisesta.
Huomenna näemme vielä ennen kuin Outi lähtee kotiin ja varmasti käymme myös jäätelöllä..tai parilla:)

Omenankukkia

Lomatunnelmia

Tässä vielä muutama kuva lomalta,missä..

nähtiin kolme hirveä
ja lukematon määrä joutsenia
pelästyin hämähäkkiä hysteerisen paljon
en pelännyt ampiaista (ainakaan hirveästi)
syötiin ihania munkkeja ja korvapuusteja
lapsi oppi kävelemään
löysin kaulastani punkin
julistin sodan punkkeja vastaan
otin hetken aurinkoa rantakalliolla
luin seitsemän kirjaa
laiskoteltiin
saunottiin
ajeltiin saaren ympäri
herkuteltiin ihan liikaa
haaveiltiin omasta mökistä
salakuuntelin saunassa miehen ja lapsen leikkejä ja tunsin itseni hyvin onnelliseksi.

Kotona

Eilen illalla tultiin kotiin ja se oli yhtä aikaa kivaa ja tyhmää. Saaressa olisi viihtynyt kauemminkin,pienessä mökissä laiskottelu oli niin mukavaa..mutta toisaalta kotiinkin oli ihan kiva tulla. Sisävessä,lämmin vesi ja mikro ovat aika hyödyllisiä kapineita vaikka ilman niitä pystyykin elämään. Ja eihän se loma olisi niin kivaa,jos sieltä ei tulisi ikinä kotiin. (Eihän?)
Välillä kuitenkin tuntuu kuin lomasta olisi jo monta päivää ja se on aika omituista..mutta jättimäinen likapyykkikasa ja eteiseen unohtunut lapsen matkasänky onneksi muistuttavat että jossain on käyty. Samoin monta ihanaa valokuvaa sekä hyttysten syömät sääret. Ja maailman paras saaristolaisleipä,mitä olisi ehdottomasti pitänyt ostaa enemmän mukaan,enää ei ole kuin pari palaa jäljellä.
Tänään en ole oikein tehnyt mitään erikoista,palautunut vain lomasta ja totutellut kotona olemiseen. (Tosin eikö ole aika outoa,että lomasta tarvitsee palautua..hmm?) Kävin suihkussa (juokseva vesi,ahh) ja täytin ahkerasti pesukonetta,kävin kävelyllä muuttuneessa ympäristössä (kesä oli tullut sillä välin tänne!),kävin kaupungilla ja kirpparilla ja kastuin vesisateessa,söin hitaasti nautiskellen viimeisiä saaristolaisleivän paloja ja ihastelin villiintynyttä pihaamme.

Ja ainiin..eilinen kotiinpaluu aiheutti jonkinlaisen mielenhäiriön,sillä ennen kuin huomasinkaan,olin tilannut Elloksen alesta kengät,mekon ja neuletakin. Oho.

Mutta nyt jatkan tätä lomalta palutumistani teen ja Liisalta saamani ihanan ystäväkirjan parissa:) (Meinasin toivottaa hyvää alkavaa viikkoa mutta jos ei nyt ihan vielä kuitenkaan..)

Pilkahduksia

En oikein osaa kirjoittaa lomastamme mitään,koska olemme vielä täällä.
Muistelen mielummin kotona näitä ihania päiviä ja kerron niistä sitten enemmän.
Mutta tässä pieniä pilkahduksia sieltä täältä ympäri saarta..kertokoon kuvat puolestaan:)

(Neljä alinta kuvaa mieheni ottamia)

Terveisiä saaresta

...missä olen yhä:)
Pieni lomamme jatkuu siis edelleen,vaikka kotiin piti lähteä jo eilen. Kivaa!
Tässä teille muutama lomakuva piristykseksi alkavaan viikkoon,olkoon se yhtä mukava kuin omani!

Pienelle lomalle

Kävin äsken pienellä kävelyllä ja nappasin kukkia sisälle - nyt koko keittiö tuoksuu ihanalta! Lapsi nukkuu yhä eteisessä ja on hetki aikaa uusimmalle Olivialle ja isolle mukilliselle teetä. Nam.
Tunnin päästä lähden Liisan kanssa kaupungille ja on ainakin miljoona asiaa hoidettavana. Pitää vain toivoa,ettei rupea satamaan..taivas on harmaa pitkästä aikaa. Mutta toisaalta se ei haittaa,vaihtelu virkistää säässäkin. Harmaiden päivien ja sateiden jälkeen aurinkoinen ilma tuntuu sitäkin ihanammalta!
Tosin minulla on kyllä nyt niin hyvä mieli,että edes sade ei saisi sitä pilalle..lähdemme nimittäin huomenna pienelle lomalle saaristoon - ihanaa!
Mies kysyi torstaina onko minulla mitään suunnitelmia tälle viikolle,eikä ollut,joten hän soitti samantien mukavalle Fransénin sedälle ja vuokrasi meille mökin. Onneksi siellä oli vapaata näin lyhyellä varoituisajalla:) Olemme olleet samassa paikassa viisi peräkkäistä joulua sekä muutaman kerran kesällä ja keväällä. Paikka on Norrskatan saaressa ja se on todella ihana! Fransénit ovat mukava vanha pariskunta ja he muistavat meidät melko hyvin,varsinkin kun jouluisin olemme aina olleet ainoat mökin vuokraajat:)
Sinne siis suuntaamme huomenna ja tulemme pois vasta sunnuntaina. Jos ehdin (ja jos mokkula toimii hyvin),yritän päivittää blogia..mutta voi olla laiskottelu vie voiton:) Mitään suunnitelmia meillä ei ole,tarkoitus on vain rentoutua,levätä ja laiskotella..syödä hyvin ja paljon,saunoa,lukea,olla yhdessä,ulkoilla. Kaikkea sellaista.
Kohta käyn siis kaupungilla,tiedossa on ainakin kyypakkauksen osto ja kirjastossa käynti..myös Punnitse&Säästän herkkuja tarvitsee käydä hakemassa mukaan.

Mutta,oikein hyvää viikkoa kaikille teille söpöläisille!

Iloinen pupu ja kävelevä lapsi

Olin tänään koko päivän ulkona pitkästä aikaa ja oli kivaa.
Aamulla kymmenen jälkeen menin ulos kokoamaan kirpparipöytää ja järjestelemään tavaroitani esille. En kyllä ehtinyt saamaan läheskään kaikkia tavaroitani pihalle,kun ensimmäiset ostajat tulivat jo hypistelemään ja tutkimaan ja tinkaamaan..mutta hyvä niin! Aamupäivällä ihmisiä oli ihan mukavasti liikenteessä,mutta olisi saanut olla enemmänkin! Puolenpäivän aikoihin kaikki kuitenkin katosivat jonnekin ja laitoinkin omat tavarani pois jo puoli kahdelta. Kolmessa tunnissa tienasin 60 euroa,mikä on mielestäni ihan kivasti:) Myin aika halvalla (vaikka jotkut nyrpistelivätkin nenäänsä hinnoilleni,höh..olisivat tinganneet sitten) ja aika vähän,eli siihen nähden sain ihan yllättävänkin paljon. Jee!
Sisällä en kirpparoinnin jälkeen viihtynyt,vaan menin parvekkeelle hetkeksi lukemaan ja ottamaan aurinkoa. Ja kun mies tuli kauppareissulta kotiin,päästimme pupun ensimmäistä kertaa ulos. Se oli ihan ihmeissään,mutta alkuhämmennyksen mentyä ohi se juoksenteli sinne tänne ympäri pihaa ja selvästi tykkäsi! Välillä se pysähtyi kuuntelemaan ja nuuhkimaan ja syömään ruohoa,välillä se lepäsi ja nukkui. Se oli vapaana monta tuntia ja pysyi kiltisti pihassa koko ajan..hassua.
Anoppi toi lapsen neljän aikoihin kotiin ja ilmoitti samantien,että "nyt se osaa kävellä". En uskonut korviani eikä mieskään,mutta lapsi antoi samantien pienen tyylinäytteen - tepsutti 4-5 askelta luokseni ilman minkäänlaista tukea! Apua!
Lapsi oli itse niin innoissaan,että ei tosikaan. Ja olen kyllä minäkin..se on ihmeellinen tunne,kun oma lapsi oppii jotakin mutta nyt se tuntuu erityisen ihanalta! Toki vähän pelottaa,ahdistaa,epäilyttää ja hirvittää,mutta niin se on mennyt aina kun lapsi on oppinut jotakin "isoa".
No,ei lapsi kunnolla vielä kävele,ei lähellekään,mutta tuollaisia pieniä askelluksia ottaa ilman tukea..kävelee miehen luota minun luokseni,nojatuolilta sohvalle. Ja vielä perjantaina lapsi otti korkeintaan yhden askeleen ilman tukea! Hui.
Tarpeeksi kummasteltuamme lapsen uusia temppuja lähdin kauppaan - mies kun oli unohtanut ostaa oikeastaan kaiken mitä piti. Sen jälkeen lähdin vielä koirien ja lapsen kanssa iltakävelylle ja lapsi nukkui pienet päiväunet. Oli ihanaa kävellä kun oli niin lämmintä,kalpeat koivetkin saivat vähän aurinkoa. Illemmalla mies grillasi hyvää ruokaa ja söimme ulkona..ja vasta kahdeksan jälkeen tultiin sisälle.
Sellainen oli minun sunnuntaini,toivottavasti myös teillä oli mukava päivä!

Lauantaina

Tänään on ollut mukava päivä. Lapsi meni päivällä mummilaan ja vaikka olenkin koko ajan tullut ja mennyt ja tehnyt sitä sun tätä,on ollut ihanan rauhallista.
Aamupäivällä lähdin etsimään kadonnutta puhelintani kirpputorilta,minne luulin sen pudottaneeni,mutta kukaan ei ollut nähnyt sitä tai ainakaan tuonut kassalle asti. Inhottava tunne ikuisiksi ajoiksi kadonneesta puhelimesta oli ahdistava ja melkein kiljaisinkin onnesta kun puhelin tipahti lapsen rattaiden uumenista parkkipaikalle!
Se oli siis olllut koko yön muutaman metrin päässä minusta (silloinkin kun hädissäni suljin liittymän,minkä uudelleen avaaminen maksoi kahdeksan euroa!),jäänyt vain piiloon rattaiden koloon. Tunsin itseni niin typeräksi kun en ollut tajunnut katsoa sieltä...hoh hoh.
Ja kaikista ärsyttävintä kaikessa oli se,että ilman kännykkää ei voi enää elää. Tai minä en ainakaan voi. En muista kenenkään puhelinnumeroa ulkoa (en edes mieheni) kun niitä ei ole koskaan tarvinnut opetella. Ja jos mieheni ei olisi ollut kotona,en olisi päässyt soittamaan kenellekään kertoakseni,että puhelimeni katosi tai sulkemaan liittymääni.
Tyhmää olla noin sidottuna yhteen pieneen kapistukseen. Toivottavasti en enää ikinä hukkaa puhelintani ja toivottavasti ette tekään! Se on inhottavaa:(
No..kun puhelinepisodi oli selvittetty,vein lapsen hoitoon,unohdin puolet lapsen tavaroista kotiin,kävin hakemassa ne,menin kauppaan ja unohdin ostaa puolet kaikesta mitä piti. Että näin.
Sitten kävin teellä ja piimäkakulla yhdessä paikassa juttelemassa yhden mukavan naisen kanssa (tästä lisää joskus myöhemmin). Kotona nautiskelin ihanasta hiljaisuudesta ja rauhasta,en halunnut laittaa edes radiota päälle. Istuin ulkona keinussa ja luin ja lakkasin kaikki kynnet pinkeiksi huonolla menestyksellä. Kävin myös kivalla iltakävelyllä koirien kanssa ja puhuin maratonpuhelun Outin kanssa.
Kohta aion herkutella jäätelöllä ja ehkä katsoa ainakin hetken Euroviisuja. Sitä ennen pitää järjestellä tavaroita huomista kyläkirpputoria varten. Jännää osallistua sellaiseen,en ole ikinä myynyt tavaraa omassa pihassani,aina vaan kirppareilla. Toivottavasti on hyvä ilma ja paljon ihmisiä liikenteellä - tulkaa tekin käymään! Paikan löytää Aulangontien varresta.

Ainiin,ja uusi mekkoni pääsi heti päälle ja se on aivan ihana! Kiitos Liisa, että käskit minua ostamaan sen:) Ja pakko vielä esitellä lapselle ostamani ihanuudet,ne ovat niin söpöjä. H&M:n lastenosasto yllätti pitkästä aikaa oikein positiivisesti - lila mekko on vieläpä luomupuuvillaa!

15.5

Tänään...

näin Liisan
söin superhyvää salaattia
ostin lapselle ihanan mekon ja paidan
toisesta kengästäni irtosi pohja keskellä kaupunkia
kävin kotona vaihtamassa kengät
ja samalla piti vaihtaa myös hame
täytin pesuainepullot Punnitse&Säästässä
ostin ison pussillisen hunajatoffee-cashewpähkinöitä
ja inkiväärikeksejä (joista en pitänytkään)
otin paljon valokuvia ja opetin Liisalle kamerani käyttöä
näytin tyhmältä kaikissa kuvissa
kävin kirpparilla enkä löytänyt sieltä mitään
ostin myös itselleni ihanan mekon sekä söpön yöpaidan
pakotin Liisan ostamaan itselleen maailman hienoimman kevättakin
hukkasin puhelimeni
söin palan oudonmakuista pitsaa
ja ihan liikaa pähkinöitä ja karkkeja.

It's world that makes the love go round

Tänään oli viimeinen Värikylpy-tunti ja kävimme taidemuseossa. Esillä oli osa Lars Swanljungin nykytaiteen kokoelmasta. Vauvat eivät siitä juuri piitanneet - varsinkaan kun mihinkään ei saanut koskea eikä mitään saanut edes maistaa. Itse pidin kyllä muutamista töistä,varsinkin valokuvat olivat mielenkiintoisia ja niitä olisi voinut olla enemmänkin. Mutta aika iso osa töistä oli kuitenkin vähän liian outoja makuuni.
En tiedä taiteesta mitään,eikä minulla ole mitään lempiaikakautta tai -taiteilijaa (no okei,Jean-Michel Basquaitista olen kyllä aina pitänyt) mutta mielestäni taiteen pitää olla jollain tavalla ymmärrettävää tai sillä pitää olla jokin merkitys - tarina kerrottavana.
Tänään en kyllä ymmärtänyt läheskään kaikkia töitä,joidenkin kohdalla mietin vain että "miksi?". Mutta eikö se nykytaiteen kohdalla olekin ihan sallittua?
(Tosin jotkut teokset olisivat varmaan auenneet minulle hieman paremmin ilman sinne tänne konttavaa lasta joka halusi välillä syliin,välillä kävelemään,välillä makaamaan selälleen keskelle lattiaa,välillä tutkimaan muiden vauvojen leluja ja tutteja,välillä kiukuttelemaan,välillä penkin alle piiloon ja sitten taas uudestaan syliin.)

Jokatapauksessa taidemuseossa oli mukavaa käydä,varsinkin kun en niissä kovin usein (laiskuuttani) käy. Mutta kunhan lapsi vähän kasvaa,pitää kyllä heti koluta kaikki kaupungin museot läpi. Ja ihan ehdottomasti mennä katsomaan lisää nykytaidetta.

Onko teillä lempitaiteilijoita?

10 kk

Lapsi on tänään tasan 10 kuukautta,hip hei!
Päivällä käytiin neuvolassa ja saatiin vähän lukuja: pituus 74 senttiä ja paino 10,6 kiloa! Aikamoinen mötkäle:)

P.S Olen tainnut olla hyvä äiti kun sain eilen lahjakortin kasvohoitoon pitkällä hieronnalla...i h a n a a!
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Perjantai

Hyvää viikonloppua!