Kun tämän palkinnon saa,täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta
- olen erittäin tapaturma-altis ihminen. Kohellan,kompuroin ja törmäilen jatkuvasti. Olen mm. jättänyt pääni auton oven väliin samalla,kun olen laittanut ovea kiinni.
Kaksi kertaa.
Viimeksi löin pääni tuolin kulmaan kun nostin lusikkaa lattialta. Otsa,silmät ja nenänvarsi olivat viikon mukavasti turvoksissa,ja näytin aivan klingonilta. Onneksi oli otsatukka.
- pelkäsin pienenä Pikku Kakkosen Histaminiia. Vieläkin menee kylmät väreet kun mietin sitä.
- en tykkää kiireestä enkä odottamisesta,mutta tästä huolimatta olen lähes aina myöhässä. Vaikka lähtisin ajoissa,olen silti myöhässä - aina tapahtuu jotain mikä viivästyttää lähtöä.
- en aina osaa elää nykyhetkessä. Haikailen ja muistelen menneitä tai odotan tulevaa. Joudun välillä muistuttamaan itseäni nauttimaan juuri nyt,tästä hetkestä.
- olen huono laittamaan ruokaa,enkä pidä siitä. Onneksi mies on hyvä kokki.
- minulla on kummallinen muisti. Saatan muistaa tarkelleen,mitä tein monta vuotta sitten jonain tiettynä päivänä - kenen kanssa olin,mitä minulla oli päälläni,mitä teimme,millainen ilma oli jne. Mutta en muista vastata tekstiviesteihin,viedä roskia tai maksaa laskuja ajallaan ja unohdan aina jotain kaupasta.

- minusta on mukavaa olla kotiäiti. En ole kaivannut työntekoa vielä kertaakaan.
Annan palkinnon eteenpäin Liisalle,Outille,Parolan Asemalle,Anniinalle,Hannalle,
Tanjalle sekä Sohville.


Minua ihan nauratti, kun luin ensimmäisen, kolmannen ja kuudennen kohdan. Osuivat ja upposivat - olen ihan samanlainen. On oikeastaan harvinaisuus, että esim. jalkani eivät ole mustelmilla, kun törmäilen yleensä joka paikkaan. Ja lyön lähes aina pääni pyykkikaapin avonaisen oveen, kun laitan pyykkejä koneeseen.
VastaaPoistaHistamiini on ihana! Olisin antanut koiralleni nimeksi Histamiini, jos kasvattaja olisi sen hyväksynyt. :)
VastaaPoistaMalla: Hehhee,en ole siis ainoa,joka kompuroi,myöhästelee ja unohtaa kaiken:)!
VastaaPoistaMulla tosi on jalat aina ihan mustelmilla,varmaan kestomustelmia kun koko ajan kolahtelee jonnekin. Voisikohan kyse olla jostain ympäristön väärin hamoittamisesta? :)
Laura: Eiii,eikä ole! Tai ehkä se itse Histamiini on ihan ok,mutta se ohjelma oli jotenkin aavemainen. Hyi.
Koiran nimeksi olisi voinut kyllä sopia hyvin,harmi ettei kasvattaja hyväksynyt:(
Jaahas,en sitten tarkastanut mitä kirjoitin..eli piti lukea että 'tosin' ja 'hahmoittamisesta'.
VastaaPoistaTämäkin on yksi asia,mikä ei aina onnistu minulta...koneella kirjoittaminen niin,että sanoista tulee edes jollain tasolla ymmärrettäviä.
Ehkä joskus vielä opettelen sen kymmensormijärjestelmän. Nyt on käytössä kaksisormijärjestelmä:)
Ooh, kiitos palkinnosta, rupesin heti miettimaan hyvia paljastuksia :) Mutta et ole ainoa tuon kummallisen muistin kanssa elava! Makin pystyn vaikka vasta heranneena kertomaan ulkomuistista vuosia vanhoja teksiviesteja ja muuta Erittain Tarkeaa, mutta sen sijaan esim. enkun ja ruotsin sanastojen ulkoaopettelu on tuskallista.
VastaaPoistaKiitos! Olet ihana :) Näitä oli mukava lukea, itsekin osaan olla hurjan koheltaja, ja vielä herkästi mustelmia saava, niin sitten on muistoja aina törmäilyistä. Haaveilua on pakko harrastaa, itsekin välillä kilometrien päässä. Mutta jos on siivet mielellä juuri tiettynä päivänä ei vain pysty olemaan maan pinnalla. Ihanaa viikonloppua :)
VastaaPoistaHaaste otettu vastaan...Pitääkin miettiä, mitä paljastaisin:)
VastaaPoistaNousin tänään sohvalta niin, että löin pikkuvarpaan sohvapöydän kanteen! En oikein tiedä miten se onnistui. Enkä ole vielä tarkastanut vaurioita. Kauheasti sattui kuitenkin!
Kiitokset palkinnosta! Jännää, tämä onkin mun ensimmäinen haaste :).
VastaaPoistaHauskoja olivat paljastuksesi. Muistisi ei välttämättä ole ollenkaan kummallinen - tuollaista valikoivaa dementiaa kyllä esiintyy täälläkin. Viimeinen sen sijaan ei oikeastaan edes tuntunut paljastukselta - se lukee rivien välissä ;).
Liisa: Ole hyvä vain:) Innolla jään odottamaan,mitä keksit kertoa!
VastaaPoistaTällainen muisti on kyllä välillä vähän epäkäytännöllinen..tai oikeastaan aina. Muistaa vaan kaikki epäoleelliset asiat eikä sitten yhtään niitä oikeasti muistettavia. Voi voi.
Parolan Asema: Hih,ole hyvä ja kiitos:)
Minullekin tulee mustelmia tosi herkästi eivätkä ne millään meinaa häipyä. Kesäisin varsin ärsyttävää kun sääret on ihan kirjavat. Ja kyllä,välillä pitää vain haaveilla!
Ihanaa viikonloppua sinullekin:)
Hanna: Minunkin piti oikein miettimällä miettiä,mitä kaikkea kertoisin ja se oli kyllä ihan hauskaa:)
Onnistun aina satuttamaan itseni juuri noin..sen jälkeen pitää oikein miettiä että miten se oikein tapahtui:)
Sohvi: Ole hyvä vain:) Tällaiset haaasteet ovat kivoja,huolisin niitä lisää!
VastaaPoistaVaikuttaa kyllä aika yleiseltä tuo kummallinen muisti,ehkä sitä sitten esiintyy välillä vähän kaikilla:)
Ja voi että,onpas mukavaa kuulla,että sen pystyy lukemaan rivien välistä:)
Kaunis kiitos haasteesta! Toteutettu on! :)
VastaaPoista