***

Hohhoh.
Eilen oli sellainen päivä,ettei olisi pitänyt nousta sängystä ollenkaan.
Kyllä te tiedätte - sellainen päivä kun kaikki tuntuu menevän rikki tai pilalle eikä mikään oikein onnistu. Telkka ei toiminut,netti ei toiminut,myrsky teki ulkonaolon mahdottomaksi,maito loppui,rikoin ihanimman lasikipponi ja niin edelleen.
Ilman telkkaa pystyn kyllä elämään,en sitä juurikaan enää katsele,mutta netin puuttuminen oli vähän ikävää. No,pystyin ja pystyn kyllä elämään ilman nettiäkin,ei se niin tärkeä ole että päiväni menisi pilalle sen puuttumisen takia. Harmitti vain.
Myös lasikipon hajoaminen harmitti aika paljon..vaikka se olikin vain esine,niin silti. Se oli hyvin kaunis esine eikä samanlaista saa varmasti enää mistään. Höh. Muutama viikko sitten kirpparilta löytynyt lintukippo saa toimia edesmenneen lasikipon sijaisena nyt toistaiseksi. Onneksi sekin on aika kaunis.
Eilinen päivä kyllä parani pikkuhiljaa..sain maitoa (kultainen mies kävi tuomassa),lapsi nukahti sitten sisälle kun ulkona se ei oikein onnistunut ja myöhemmin iltapäivällä kävin pikkusiskon kanssa kaupungilla. Tuli parempi mieli,ostin uutta teetä ja pääsin askartelukauppaankin.
Niin,ja illalla sain vihdoin kaulaliinani valmiiksi! Jee! Pituuden kanssa tuli ehkä vähän liioiteltua (mittasin sen: 186 cm..oho!),mutta meneepähän ainakin tarpeeksi monta kertaa kaulan ympärille:)


Tänään kyllä taitaa olla vielä vähän jotain samanlaista epäonnea ilmassa kuin eilen..tai ei ehkä epäonnea,jotain kummallista vain. Lapsi on nuhainen ja aika kiukkuinen,itsellänikin on jotenkin levoton olo,netti ei toimi edelleenkään (käytän mokkulaa),eikä telkka ja maito on taas kohta loppu. Kuka sen oikein aina juo?
No..onneksi edes myrsky on laantunut ja aurinko paistaa..kohta lähdetään ulos ja pääsen laittamaan kaulaliinani ensimmästä kertaa kaulaan!