Pikainen Perjantai

No,kiirehän tässä tietenkin tuli ja vielä on vaikka mitä tekemättä.
Apua.
Seuraavaksi käyn pikaisella lenkillä koirien ja lapsen kanssa,sitten viimehetken pakkailut ja kaikille masut täyteen ruokaa..
Ja jos jää aikaa,niin sitten teen polttarikansion valmiiksi..en kyllä ymmärrä miten se voi olla vieläkin kesken?
Höh.
No mutta,eilen tullut paketti oli Asos.comista,tilasin sieltä muutaman vaatteen pitkästä aikaa. Ja ihania olivat!
Nyt en ikävä kyllä ehdi niitä esittelemään,mutta ensi viikolla sitten!
Lapsi kiukkuaa jo ihan ja äidillä menee kohta hermot,joten nyt pitää mennä..
Heippa!

Torstai oli touhua täynnä

Päivä meni yhdessä hujauksessa,mutta ehdin silti tekemään vaikka mitä.


Päivällä jatkoin taas polttarikansion näpertelyä ja sainkin se melkein valmiiksi.
Lapsi istui vieressä syöttötuolissa ja tuijotti touhujani ihmeissään. Värikkäät kynät olivat oikein mielenkiintoisia,ja meinasivatkin koko ajan mennä suuhun..mutta toistaiseksi lapsi sai tyytyä vain porkkanaan:)


Pakkailin myös..en tosin paljoa,mutta sainpahan hyvän syyn kaivaa ihanan reissukassini esiin:) Olen sen joskus kirpparilta ostanut ja se on yksi lempilaukuistani. En vain pääse käyttämään sitä kovin usein..arkilaukuksi se on aivan liian iso ja matkalaukuksi taas aivan liian pieni. Mutta tällaiselle pienelle parin yön reissulle juuri sopiva!
Eli lisää pikkureissuja siis:)


Mutta itse pakkaamiseen minulla on viha-rakkaus-suhde.
Toisaalta se on ihanaa..kun pääsee valitsemaan kaikista ihanimmat vaatteet ja kengät ja parhaimman laukun (tai laukut) mukaan.
Toisaalta se tuottaa aina tuskaa ja ahdistusta. En ikinä osaa päättää kumman mekon tai kumman hameen otan..ja että pärjäänkö muka vain kolmella parilla kenkiä?
Yleensä se sitten johtaa siihen,että haluan mukaani kaiken ja melkein otankin.
Olen kuitenkin yrittänyt kovasti karsia kaikkea,ainakin nyt parin viimeisimmän reissun kohdalla. Kun olen valinnut kaikki ihanimmat vaatteet ja kengät,otan niistä puolet pois (hampaita kiristellen) ja pakkaan mukaani vain jäljelle jääneet.
Ihan hyvä keino,vaikka pari kertaa on kyllä harmittanut että miksi ihmeessä en ottanut sitä mekkoa mukaan?

Mekoista puheen ollen..kuvasin pitkästä aikaa päivän asuni!


Harmi vain,että lähdin ulos kuitenkin aivan eri vaatteissa.
Juuri kun olin lähdössä,huomasin,että lapsen päälleni heittämä vispipuuro ei ollutkaan lähtenyt pesussa pois.
Ihanaa.
Mutta jos mekko olisi ollut puhdas,tämä olisi ollut päivän asuni. Mekon ostin H&M: alennuksesta kesällä muistaakseni kympillä. Silloin minulla oli vielä ihana pallomasu ja ne sopivat hyvin yhteen,siis mekko ja masu:) Ruosteenväriset sukkahousut sekä kaulakoru ovat Lindexin alesta ja saappaat kirpputorilta. Kuvaan eksynyt Pessi tuli miehen mukana:)

Kaupungilla näin entisen työkaverini Marian. Kävimme taas divarissa,tällä kertaa ostamassa pari Poliisi kertoo-kirjaa miehelle.
Ostin myös vihdoin ja viimein häälahjan Outille ja hänen miehelleen..vähän meni myöhäiseksi,mutta löysin kuitenkin jotain oikein ihanaa!
Käytiin myös pienellä lenkillä koirien kanssa ja sitten lähdin käymään Outin siskolla sopimassa huomisesta; lähdemme Outin isän kyydillä Turkuun kolmen jälkeen.
Sieltä kaahasin kauppaan ja kotiin.
Törsäsin,ja ostin palan ihanaa savulohta..ja se oli kyllä hurjan hyvää. Kävin myös pitkästä aikaa saunassa ja lakkasin kynnet pinkeiksi:)
Ja nyt on tämän tytön nukkumaanmenoaika!

P.S Posti toi ihanan paketin,siitä lisää huomenna:)

Tammikuun löydöt

Yritän ehtiä käymään läheisillä kirpputoreilla vähintään kerran kuussa,
mutta tammikuu oli outo kuu,koska kävin jopa viisi kertaa.
Ohhoh.
Tässä tämän kuun löytöni.


Olen hulluna vanhaan lasiin,mutta en ikinä raaski ostaa sitä.
Tuo pullo oli kuitenkin pakko saada,se oli ja on niin kaunis.
Hintakaan ei ollut tällä kertaa kovin paha,kuusi euroa.
Takana näkyvä Leningrad-kirja on sedälleni,suurelle Neuvostoliitto/Venäjä-fanille. Viidelläkymmenellä sentillä saa toiselle hyvän mielen:)


Olen etsinyt tavallista,mustaa nahkavyötä jo jonkun aikaa ja nyt sellainen tupsahti eteeni eurolla.
Lasikulhot olivat 0,80 senttiä kappale.


Nahkainen lompakko maksoi kaksi euroa ja tuli tarpeeseen,kun vanhasta hajosi neppari aikoja sitten.
Helmet olivat kokoonsa nähden melko kalliit,euron,mutta kyseisenä päivänä kiersin kaikki kirpputorit ystäväni kanssa,enkä löytänyt mitään..joten ostin tuon sitten sillä periaatteella,että tyhjin käsin ei kotiin lähdetä.
Mutta ei se ole silti jäänyt nurkkaan pölyttymään!

Ja näiden lisäksi ostin lapselle pienen ponin (mikä löytyy vanhemmista jutuistani) ja kenguruhaarukan,mikä ei päässyt kuviin.
Sekä tietenkin ehkäpä parhaimman ostokseni pitkään aikaan,nojatuolin Fidasta.
Pakko laittaa vielä kuva siitä..ihan kuin siitä ei olisi jo tarpeeksi kuvia täällä..:)


Tällä kertaa kyydissä on Pessi.

Sellaisia löytöjä tuli tehtyä. Kuukauden päästä taas uudestaan,sikäli mikäli ehdin kirpputoreille ja löydän jotakin esittelemisen arvoista.

Äsken askartelin pari tuntia ja suurin työ on takana,mutta vielä riittää huomiselle näpertelyä. Kipsuttelin myös avokkailla ympäri taloa ja tunsin itseni todella fiksuksi ja muodikkaaksi..päälläni oli avokkaiden lisäksi ikivanhat violetit legginsit (joissa upeat polvipussit) sekä vanha harmaa paita,mitä käytin ollessani raskaana.
Säästän teidät siis tämän päivän asulta:)

Olin myös huono,enkä mennyt espanjantunnille. Osaksi siksi,että miesparka oli töistä tultuaan maailman väsynein,enkä raaskinut jättää häntä hoitamaan lasta. Ja osaksi siksi,että rupesi laiskottamaan eikä huvittanut vaihtaa vaatteita tai muutenkaan siistiytyä tästä kotilookista.

Joten täällä sitä ollaan,kotona.
Kohta kaivan taas avokkaat esiin ja aloitan mieheni riemuksi kopsuttelun,sekä keitän ison mukillisen teetä ja vajoan hetkeksi sohvan syvyyksiin. Myös tummasuklaa liittyy seuraani sohvalle,ehkäpä myös pari jaksoa Pushing Daisiesia.

Kopsuttelua

Lapsen kuume on hieman laskenut,onneksi.
Ja lapsi on myös paljon pirteämpi kuin eilen..mutta jostain syystä myös paljon kiukkuisempi.
Hetki sitten lapsi nukahti päiväunille,rohisten ja yskien.
Ja hyvin kiukkuisena.
Ei kyllä ole helppoa olla pieni lapsi.
Varsinkaan kipeä ja väsynyt.

Ja päivä on taas ihan harmaa..tylsää.
Mutta onneksi on paljon tekemistä,sen suhteen ei ainakaan tule tylsää. En vain tiedä mistä alottaisin.
Hmm..



Kävin koirien kanssa pihalla ja Nellinkin mielestä on tylsää kun aurinko ei paista.

Kaivoin myös ihanat avokkaani kaapista esiin..ne ovat odottaneet siellä pari kuukautta ja lauantaina pääsevät vihdoin ensimmäistä kertaa jalkaani!


Nyt on muutama päivä aikaa kipsutella ja kopsutella ympäri kotia ja totuttaa jalat nahkaisiin ihanuuksiin.

Ja lauantainahan vietetään siis rakkaan ystäväni Outin häitä Turussa:)
Äsken häihin oli vielä monta kuukautta aikaa..ja nyt enää kolme yötä. Hui!
Kummasti se aika vaan kuluu.

Kopisuttelun lomassa myös jatkan eilistä askarteluani,
Outin polttarikansioita:)
Ja kerrankin tehtävien asioiden lista on miellyttävä; kenkien kokeilua ja askartelua!
(toki listaan kuuluu myös esimerkiksi siivoamista,ruoanlaittoa ja muita tylsiä arkisia asioita..mutta en halua laskea niitä tähän:))

Illalla olisi espanjantunti,mutta en vielä tiedä pääsenkö sinne. Riippuu lapsen voinnista..
Ehkä läksyt kannattaisi joka tapauksessa tehdä..:)

Nyt lapsikin heräsi ja möyrii lattialla.
Eikä ole onneksi enää niin kiukkuinen kuin hetki sitten,uni näytti auttavan.
Seuraavaksi kaivan Outin polttarikansion esiin ja sitten alkaa superaskartelu:)
Myös kipsuttelu ja kopsuttelu jatkuu.

Pieni Poloinen

Lapsi on kipeä.
Viime yönä nousi kova kuume ja puoli yötä menikin sitten valvoessa.
Ja päivällä sama meno..rasittavaa,mutta eihän sille mitään voi.
Ei toinen tahallaan kipeäksi tullut.

On ollut omituista ja pelottavaa nähdä oma lapsi ensimmäistä kertaa kunnolla kipeänä. Raukka on ihan voimaton ja veltto,räkä vaan valuu ja yskittää.
Ei meinaa samaksi lapseksi tunnistaa.

Ja kamalinta on se,kun ei osaa auttaa.
Tai jos osaisi,niin sitten ei pysty.



Tänään oli upea ilma,mutta sattuneesta syystä en päässyt ulos kuin käymään.
Samalla kun koirat pisuttelivat pitkin pihoja,nautin hetken ihanasta auringonpaisteesta.
Ja vaikka yö meni miten meni,olo oli pirteämpi kuin pitkään aikaan.
Aurinko tekee ihmeitä.




Mies oli kultainen ja tuli töistä kotiin hieman aikasemmin,että pääsin kasvohoitoon. Nyt on sitten naama punaisen kirjava ja kipeä..mutta iho on niin pehmeä että!
Ja pari päivää,niin punotus lakkaa ja nassu näyttää taas hetken siltä,millainen se oli ennen lasta:)

Ja vaikka muut päivän suunnitelmat menivätkin Pienen Poloisen vuoksi lyttyyn,ehdin kuin ehdinkin vähän askartelemaan. Oli kivaa pitkästä aikaa leikellä ja liimailla ja sommitella..ja myös erittäin rentouttavaa!


Äsken Pieni Poloinen vihdoin nukahti,rohina ja tuhina kuuluu vain sängystä.
Tai no,nukkuminen on jotain vähän sinne päin..koko ajan heräilee ja itkustaa.
Voi raukkaa!

Taidan kyllä itsekin siirtyä kohta peiton alle,sillä se Olivia on edelleen lukematta..:)

Viikonloppuna

Saimme uuden perheenjäsenen.

Muhkean ja pehmeän nahkaisen nojatuolin,
löytöni Fidasta.

Vielä se ei ole löytänyt paikkaansa..mutta se on aivan ihana!
(Koirat lahjoin kuvaan pienillä kuivalihan paloilla)

Lisäksi sain harvinaisen pölyjenpyyhkimiskohtauksen sekä pienen järjestyspuuskan,mitkä varmaankin johtuivat omituisesta kirkkaasta auringonpaisteesta. Ulos olisin kyllä mielummin mennyt,mutta pakkasta oli ihan liikaa,hurrr.

Söin myös maailman eniten suklaata..
Ehkä jopa pienen yliannostuksen verran.
Eikä tilannetta yhtään helpottanut se,että olin jo alkuviikosta päättänyt,että sunnuntaina teen suklaakakkua.
Koska kyllähän sitä piti sitten tehdä..kaikista masukivuista huolimatta.


Ja olihan se hyvää.
Siis OLI.

Eilen sain myös nukuttua ihanat ja harvinaiset päiväunet kun lapsi meni iltapäivällä hetkeksi anopille. Se teki hyvää!
Oli myös mukavaa olla hetki kaksin miehen kanssa,vaikka emme mitään erikoista tehneetkään.
Kiitos anopille!

Viikonloppu oli siis oikein mukava..kului vain aivan liian nopeasti. Mutta niinhän ne viikonloput aina..

Tänään oli myös hauska päivä,ei tosin yhtään sellainen mitä olin suunnitellut.
Ystäväni Liisa tuli yllättäen (no,okei,reilun puolen tunnin varoitusajalla) käymään aamupäivällä ja olinkin hänen kanssaan melkein koko päivän:)
Hän auttoi suklaakakun tuhoamisessa ja otti muutaman cd-levyni kuunteluun..jos ne vaikka pääsisivät uuteen kotiin!

Lapsella oli yhdeltä ensimmäinen hammashoitoaika (hihii!) ja Liisa tuli mukaan kävelyseuraksi. Oli mukava kävellä,harmi vain kun koirat eivät päässeet mukaan.
Hammashoitolassa meni kaikki hyvin,täti katsoi lapsen hampaita ja antoi ohjeita,mitkä jo tiesinkin. Lapsi vain nauroi:)
Sieltä kiiruhdettiin kotiin vaatteita vaihtamaan ja sitten lähdettiin hakemaan Liisaa ja mentiin kaupungille. Käytiin kehittämässä kuvia ja vein taas ison kasan levyjä divariin..ja tällä kertaa oli eri setä,joka oli mukava ja huoli niistä monta.
Kuvia odotellessa menimme teelle ja kaakaolle,tietenkin.


Liisa ja keksi.


Niina ja sopivan kokoinen teemuki.

Vaatteistani en ole erityisemmin tänne höpötellyt vaikka niin sanoin tekeväni,kun aloitin blogin. Ei vaan ole ollut mitään höpöttämisen aihetta..tai jos jotain aihetta olisi ollut,niin ei ole tullut otettua kuvaa.
Tämänkään päivän vaatteista ei ole tuota parempaa kuvaa..mutta päälläni on H&M:n violetti mekko sekä ruosteen väriset sukkahousut (lindexin alesta,jee!),mitkä näkyvät ihan ensimmäisessä nojatuolikuvassa. Kaulassa roikkuu äidiltä saatu kivikoru.

Mutta ehkä jatkossa panostan vaatekertomuksiini hiukan enemmän.
Tai sitten en.
En tiedä vielä:)

Äsken laitoin lapsen nukkumaan,nukahti pieni samantien. Mieskin siirtyi jo sänkyyn ja taidan mennä itsekin perässä..jos vaikka vihdoin ehtisin lukemaan jo kauan sitten ilmestyneen Olivian:)
Huomenna on tiedossa kasvohoito (oi,ihanaa ja kamalaa yhtäaikaa!) sekä paljon askartelua!
Nyt hammaspesulle ja petiin.

K niinkuin..

Kultainen ystävä.

Kaunis puku.
Kiiltäviä koruja.
Kuuntelemista.
Kertomista.



Kylmä tuuli.
Kupillinen teetä.
Kelvollisen kokoinen laskiaispulla.

Kipeä maha.
Kultainen mies.
Kanaa ja kasviksia.
Konvehteja.
Kylläinen äiti.

Kikattava lapsi.
Kiukutteleva lapsi.
Kuolaava lapsi.
Kiusantekijä-lapsi.

Kannetava lattialle,kops!
Kiukkuinen äiti.


Kunnes,
kukkuja nukahti.
Kaikki hyvin.


Kaiken kaikkiaan..
kiva päivä!

Tänään

Lapsi sai pienen vaaleanpunaisen ponin,äiti teetä.

Fidan löytö jäi Fidaan kun ei mahtunut autoon.
Höh.

Mutta nyt se on minun!
Mies ei tosin ollut läheskään yhtä innostunut kuin minä..mutta olin jo päättänyt ostaa sen,eli ei sillä miehen mielipiteellä loppujen lopuksi ollut niin väliä:)

Ennen lähtöä sain myös puolen tunnin järjestyspuuskan ja lapsi oli ihmeissään ja yritti raukka pysyä äidin perässä.
No ei pysynyt,mutta auttoi kyllä äitiä laittamaan pyykkiä kuivumaan repimällä lakanat pyykkitelineestä lattialle sitä mukaa kun äiti ne siihen ripusti.
Mutta sain kuin sainkin pyykit kuivaksi ja paljon lauluja koneelle.
Kävin kaupittelemassa levyjäni divariin,mutta vain osa kelpasi. Omituisia valintoja oli sedällä..myöskään viime vuoden Trendit eivät kelvanneet.
Höh.
Loput levyt ja lehdet myyn varmaan kirpputorilla,tai sitten lahjoitan hyviin koteihin ystäville.
Käytiin myös The Body Shopissa sanomassa hei hei myyjä-tädille,kun hän jäi tänään eläkkeelle. Mies sai pienen putelin kuorintageeliä ja äiti hamppunaamarasvan.
Myyjä-tätiä tulee ikävä:(

Teellä käytiin myös,tietenkin. Ja tällä kertaa otin todellakin vain sen teen..ja katselin vierestä kun kaverini söi laskiaispullaa.
Höh.
Teen jälkeen tehtiin pikainen kirpparikierros,mistä lapselle löytyi jo edellä mainittu ja nähty poni. Se oli niin söpö,etten raaskinut jättää sitä sinne. Kaverini löysi ihanan ruskean laukun ja täydellisen harmaan villatakin,yhteensä 6 euroa.
Eli päivä oli taas varsin mukava:)

Laiskottaa..

Ja pahasti.

Olen istunut reilusti yli tunnin koneen ääressä ja lukenut erästä ihanaa blogia,liivian talossa. Aivan valloittava! Upeita kuvia,mukavia hetkiä ja kahdehdittavan yksinkertaista elämää. Oih.

Sillävälin lapsi nukkui pienet unet (juuri heräsi,pieni pää kääntyi tänne päin,silmät ihan unisena. Söpö!) pyykit pyörivät koneessa ja jo kuivuneet odottivat viikkaajaa. Pölyt tuijottivat hyllyiltä ja rojut kuiskivat lattialta..mutta en jaksanut mitään.

Kohta lähdetään lapsen ja koirien kanssa keskustaan,Fidan löytöä kurkkaamaan. Sen jälkeen näen entisen työkaverini ja tiedossa on luultavasti samaa kuin eilenkin; teetä ja kävelyä ja kirppareita ja höpötystä.
Sekalaisessa järjestyksessä.

Teetä ja sympatiaa

Taas yksi mukava päivä! Näin pitkästä aikaa hyvän ystäväni ja kävimme vauvojen ja hauvojen kanssa rantakävelyllä ja teellä. Juteltiin monen kuukauden kuulumiset muutamassa tunnissa..eli olimme ääneessä koko ajan ja puhuimme toistemme päälle ja aloitimme uuden lauseen ennen kuin entinenkään oli edes kunnolla lopetettu:)

Ulkona oli ihanaa,kävely raikkaassa ilmassa teki hyvää. Ja koirat olivat ihan innoissaan -niin uusista kaupunkilaiskoirien hajuista kuin harvinaisesta lenkkiseurastakin!

Myös lämmin tee ja höpöttäminen tekivät hyvää..ja eräs joutui myös syömään noin kahdenkymmenenkolmannen laskiaispullansa tänä vuonna.

Mutta kun ne ovat niiiiin hyviä!

Vauvat tuijoittivat toisiaan ihmeissään ja yrittivät välillä ottaa toisistaan kiinni kuitenkaan siinä onnistumatta. Hymyiltiin ja vähän kiukuteltiinkin.

Syötiin ja sotkettiin ja heitettiin kaikki lelut lattialle.



Lapsi maistoi myös herkkua,mutta ei ollut aivan varma oliko se hyvää. Mutta ainakin se rupesi naurattamaan!
Tehtiin myös pikainen kierros Fidaan mistä mukaani lähti kolme pientä lasimaljaa ja lapselle hauska kenguruhaarukka. Niiden lisäksi tein myös hieman isomman löydön,mitä käydään miehen kanssa huomenna tutkimassa lisää.

Illalla kiiruhdin vielä kodin kautta espanjantunnille,lapsi ja mies jäivät viettämään isi-tytär-iltaa:)
Myös laulujen siirtäminen koneelle on jatkunut,B niinkuin Bob Marley tällä kertaa.
Huomenna tulen joko hihkumaan ja esittelemään löytöäni tai sitten tulen rutisemaan kun en saanutkaan sitä.
Nyt kuuntelen vielä illan viimeisen hitaan ja sitten hipsin peiton alle miehen viereen. Hyvää yötä!

Björk,rakastettuni

Olemme olleet vuoden ja ylikin ilman cd-soitinta ja siinä ajassa olen lähes unohtanut kaikki vanhat levyni. Toki niitä olisi voinut kuunnella koneelta jos toiseltakin,mutta en vain ole osannut. Cd-levyjä kuunnellaan vain cd-soittimella,aivan niinkuin lp-levyjä levysoittimella..ei tietokoneella tai playstationilla.

Vieroitusoireita on kuitenkin ollut moneen kertaan..ja aina silloin tällöin olen kysellyt
"ostetaanko uusi soitin?"

Ei olla ostettu.

Eikä osteta.

Niinpä astelin levyjeni luo ja tuijotin niitä hetken. Pyysin anteeksi ja vannoin rakastavani ikuisesti.
Mutta ei se ole minusta kiinni,niiden aika on vain ohi.

Omani saavat uuden kodin,toivottavasti.
Sitä ennen siirrän niiden laulut koneelle ja sitä kautta pieneen soittimeeni.
Sitten ne ovat mukanani aina.

Ja niin aloitin. B niinkuin Björk enkä voinut jatkaa. Piti vain kuunnella.
Hiljaa.
Muistella.
Laitoin lapsen nukkumaan ja mieskin siirtyi sänkyyn.

Nyt on oma rauha olohuoneessa ja pieni islantilainen laulaa.

Iloinen mieli

Uusi tukkani on ihana.
Ei enää yhtään littana eikä lättänä niinkuin yleensä.
Olen iloinen.

Tummaa suklaata ja apinoiden planeetta...

...telkassa ja meidän olohuoneessa.

Kiljuntaa,örinää,kaksitavuista kommunikointia,

da da

ga ga

ma ma

kuolaa,kikatusta,murinaa,sihinää..

Ja äiti syö vaan suklaata.

Aika ennen blogia

Toukukuun lopulla 2008 muutimme ihanaan,sinapinväriseen kotiimme. Vihdoinkin ikioma koti ja ikioma piha. Koiramme Nelli rakastui heti.


Sillävälin masussa potki pienenpieni asukas. Viikko ennen laskettua aikaa jaksoin vielä käydä herkuttelemassa.


Ja tällainen sieltä sitten putkahti.


Viimeiset puoli vuotta on mennyt hetkessä,kuin pikakelauksella. Uusi perheenjäsen on vihastuttanut ja ihastuttanut kuten uusi kotikin.
Kodille pitäisi tehdä sitä ja tätä mutta koska aika näyttää vain katoavan jonnekin,on kaikki jäänyt kesken..jos jotain on edes aloitettu:) Ainaisesta sekasorrosta ja keskeneräisyydesta on tullut jo osa arkea. Mutta mitä sitten.

Nykyisin lapsi ihastuttaa aina vain enemmän,vihastuksia on enää harvoin. Tällä hetkellä niitä aiheuttavat tyhmät mutta sitäkin tarpeellisemmat hampaat. Suuhun uppoaa niin isin varvas kuin kannettavan virtapiuhakin. Mutta on se vaan niin ihmeellinen ja suloinen!


Nyt lapsi heräsi päiväuniltaan ja ryömii viltillä. Kohta leikitään ja syödään ja vaikka mitä. Sitten vien lapsen anopille ja kiiruhdan englannin tunnille kuudeksi! Nämä vaatteet eksyivät päälleni.


Ihanan sininen tunika on kahdeksan euron löytö Citymarketista,
saappaat ja laukku muinaisia kirpparilöytöjä. Sävyt näkyvät kyllä todella huonosti,syytetään siitä tyhmää harmaata taivasta.
Mutta nyt lapselle ruokaa,se on jo aivan malttamaton ja tahtoo äidin pois koneelta:) Huomenna esittelen uudet hiukseni jos vain suinkin ehdin. Hauskaa maanantaita kaikille! (vaikka en usko kenenkään tätä vielä lukevan..hmm..)

Sunnuntai on hyvä päivä aloittaa blogi

Hei! Tämä siis on ihan ensimmäinen blogini ikinä koskaan,enkä oikein osaa sanoa mitä on luvassa. Halusin vain kokeilla miltä oman blogin pitäminen tuntuu,ilman sen kummempia päämääriä. Olen siis aivan yhtä epätietoinen kuin tekin:)
Omaksi ilokseni tänne höpisen..kaikesta mahdollisesta aina vauvajutuista vaatteisiin. En varmaankaan tuo mitään uutta tänne blogien ihmeelliseen maailmaan,mutta uskon tämän olevan minulle ihanaa terapiaa ja pieni pakotie silloin,kun kaikki ärsyttää.
Mutta samalla pääsen hihkumaan tänne myös silloin kun on ihanaa:)