sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Saman peiton alla


Laiskottelu jatkui tänään,mitenkäs muuten. Vähän lastenohjelmia telkkarista,yksi valmistunut ja päätelty sukka,toisen aloittamista,pulkkareissu kauppaan ja takaisin,hyvää ruokaa ja lepäilyä saman peiton alla.
Kaikki skonssitkin tuli jo syötyä.
(mutta ei kerrota kenellekään,että minä söin melkein kaikki..!)

Ihana sunnuntai ja koko viikonloppu,kylmyydestä huolimatta.
Silti,huomiseksi saisi jo vähän lämmetä.

5 kommenttia:

  1. Hii, niin hauska tuo kuva tyhjistä lautasista, kun samanmoiset viime postauksessa olivat vielä täysiä. Viimaisena talvipäivänä paras paikka on yhteisen peiton alla.

    VastaaPoista
  2. Palasin uudemman kerran ihastelemaan kaunista kuvaa koirastasi ja muistelemaan omaa tipsuani, Jonasta.

    VastaaPoista
  3. Tipsutin on söpö :)

    Minä tahtoisin kääriytyä peittoon siihen asti kunnes synnytys alkaa. Ei jaksaisi enää yhtään...Sää tekee sen.

    VastaaPoista
  4. Ihana pikkukoiruli. Mummon naapurissa asui samanlainen koira. Kesäisin mummo pitää aina etuovea auki. Pikku koira, Ansku nimeltään, tuli aina pensasaidan läpi mummon luo kyläilemään. Siellä se sitten istui keittiön pöydän alla vähään välittämättä isännän huudoista pihalla :)
    Onneksi tosiaan vähän lauhtui ilma. En olisi kyllä jaksanut lähteä tarpomaan kouluun -25 asteen pakkasessa. Aamulla oli inhimilliset -15.

    VastaaPoista
  5. Maija: Niinpä,aika nopeasti ne tyhjenivät:)
    Saman peiton alla on ihanaa.

    Maarit: Voi,ikävää kuulla että Jonasta ei enää ole..:(

    Minja: Hih,kiitos:) Ja juu,sama täällä..kunpa voisin kääriytyä peittoon vaikka pariksi kuukaudeksi. Sää minuakin vaivaa.

    Solen: Hihii,kuulostaa kyllä niin tiibetinspanielilta että! Ne on aikamoisen itsepäisiä kun sille päälle sattuvat:)
    Ja ilo oli näköjään ennenaikainen,tänään taas -22..hoh hoh.

    VastaaPoista