Lauantaina

Tänään on ollut mukava päivä. Lapsi meni päivällä mummilaan ja vaikka olenkin koko ajan tullut ja mennyt ja tehnyt sitä sun tätä,on ollut ihanan rauhallista.
Aamupäivällä lähdin etsimään kadonnutta puhelintani kirpputorilta,minne luulin sen pudottaneeni,mutta kukaan ei ollut nähnyt sitä tai ainakaan tuonut kassalle asti. Inhottava tunne ikuisiksi ajoiksi kadonneesta puhelimesta oli ahdistava ja melkein kiljaisinkin onnesta kun puhelin tipahti lapsen rattaiden uumenista parkkipaikalle!
Se oli siis olllut koko yön muutaman metrin päässä minusta (silloinkin kun hädissäni suljin liittymän,minkä uudelleen avaaminen maksoi kahdeksan euroa!),jäänyt vain piiloon rattaiden koloon. Tunsin itseni niin typeräksi kun en ollut tajunnut katsoa sieltä...hoh hoh.
Ja kaikista ärsyttävintä kaikessa oli se,että ilman kännykkää ei voi enää elää. Tai minä en ainakaan voi. En muista kenenkään puhelinnumeroa ulkoa (en edes mieheni) kun niitä ei ole koskaan tarvinnut opetella. Ja jos mieheni ei olisi ollut kotona,en olisi päässyt soittamaan kenellekään kertoakseni,että puhelimeni katosi tai sulkemaan liittymääni.
Tyhmää olla noin sidottuna yhteen pieneen kapistukseen. Toivottavasti en enää ikinä hukkaa puhelintani ja toivottavasti ette tekään! Se on inhottavaa:(
No..kun puhelinepisodi oli selvittetty,vein lapsen hoitoon,unohdin puolet lapsen tavaroista kotiin,kävin hakemassa ne,menin kauppaan ja unohdin ostaa puolet kaikesta mitä piti. Että näin.
Sitten kävin teellä ja piimäkakulla yhdessä paikassa juttelemassa yhden mukavan naisen kanssa (tästä lisää joskus myöhemmin). Kotona nautiskelin ihanasta hiljaisuudesta ja rauhasta,en halunnut laittaa edes radiota päälle. Istuin ulkona keinussa ja luin ja lakkasin kaikki kynnet pinkeiksi huonolla menestyksellä. Kävin myös kivalla iltakävelyllä koirien kanssa ja puhuin maratonpuhelun Outin kanssa.
Kohta aion herkutella jäätelöllä ja ehkä katsoa ainakin hetken Euroviisuja. Sitä ennen pitää järjestellä tavaroita huomista kyläkirpputoria varten. Jännää osallistua sellaiseen,en ole ikinä myynyt tavaraa omassa pihassani,aina vaan kirppareilla. Toivottavasti on hyvä ilma ja paljon ihmisiä liikenteellä - tulkaa tekin käymään! Paikan löytää Aulangontien varresta.

Ainiin,ja uusi mekkoni pääsi heti päälle ja se on aivan ihana! Kiitos Liisa, että käskit minua ostamaan sen:) Ja pakko vielä esitellä lapselle ostamani ihanuudet,ne ovat niin söpöjä. H&M:n lastenosasto yllätti pitkästä aikaa oikein positiivisesti - lila mekko on vieläpä luomupuuvillaa!