Mukavaa postia

Magneetit ovat aivan ihania,kiitos Maija!

Kolme onnellista voittajaa

Paljon onnea siis Sofialle,Liisalle ja Maijalle!
Laittakaapas minulle osoitteenne sähköpostiini (muruinen@luukku.com),niin pääsen postittamaan voittonne:)
Olen muuten ihan varma,että jollakin salaisella arvontahaltialla oli sormensa pelissä..voitin nimittäin juuri sekä Sofian että Maijan arvonnassa..aika kummallista etten sanoisi!

Mutta kiitos kovasti kaikille arvontaan osallistujille! Oli kivaa lukea teistä ja nähdä,ketkä kaikki blogiani lukevat. Paljon uusiakin tuttavuuksia löytyi,se oli erityisen mukavaa:) Juttuideoita tuli hurjasti,kiitos vielä niistäkin! Aion kyllä ehdottomasti toteuttaa niistä parhaimmat. Ja heti kun saan taas uuden ompeluinnostuksen,pidän toisen arvonnan - tämä oli niin kivaa!

Venereissulla

..minä tulin kipeäksi,lapsi kiukkuiseksi,toinen koirista hulluksi ja mies hyvin väsyneeksi. Aika hyvä reissu siis.

Hieman haikeaa jo

Ystäväni Liisa lähtee ensi torstaina Amerikkaan kohti biisoneita ja toivottavasti erittäin mukavaa vaihtovuotta! Lähtöpäivään on tuntunut koko ajan olevan vielä pitkä aika - niin pitkä,että sen on melkein jo unohtanut. Mutta yhtäkkiä se pitkä aika on kummallisesti vain kadonnut jonnekin ja nyt jäljellä on enää muutama päivä. Hui.
Olo on hieman haikea,vaikka en vielä kunnolla tajuakaan,että Liisa lähtee ihan oikeasti, ja että emme näe pitkäänpitkään aikaan. Sitten kun tajuan..no,sitten tulee suuri suru.
Olemme viimepäivinä muistelleet edellistä työpaikkaamme,missä tutustuimme ja sitä,miten monen kuukauden jälkeen vahingossa törmäsimme toisiimme - ihan niinkuin elokuvissa. Olen kovin onnellinen,että törmäsimme - ja ystävystyimme ja toivon,että kymmenen kuukauden päästä voimme jatkaa seikkailujamme..paljon on vielä tekemättä ja näkemättä!
Eilen pidimmekin sitten kesän viimeisen piknikin. Se oli pieni ja vaatimaton,mutta ehkä juuri siksi niin mukava. Nautimme ihanan lämpimästä päivästä ja herkuista,loikoilimme viltillä ja leikimme lapsen kanssa. Olimme vain. Tänään puolestaan teimme viimeisen kirpparikierroksen. Saalis oli hyvin pieni (minulle huivi,lapselle mekko,Liisalle ei mitään) mutta se ei ollutkaan pääasia. Pääasia oli yhdessä olo ja toisen seura.
Sitä pitää tankata monen kuukauden varalle:)

Vaateviikko

Ihan alussa,blogini ensimmäisissä postauksissa,kuvasin kokeilumielessä muutaman "päivän asun",mutta siihen se sitten jäi. Vaikka tykkäänkin vaatteista,niiden kuvaaminen ei ollut minun juttuni.
No,tulipahan kokeiltua.
Muutama viikko sitten halusin kuitenkin kokeilla uudestaan. Tällä kertaa halusin hyviä kuvia,en peilin kautta otettuja epäselviä otoksia..sitä paitsi niitä varten olisi pitänyt siivotakin:) Suuri kiitos siis Liisalle, joka toimi virallisena kuvaajanani yhden viikon ajan. Ja pakko kyllä nostaa hattua muotibloggaajille..kuvissa oleminen oli vaikeaa! Mihin sitä pitäisi oikein katsoa ja mitä ihmettä käsillä tehdään? Huh. Olisin halunnut katsoa joka kuvassa alaspäin,sillä se oli helpointa,mutta ankara kuvaajani oli eri mieltä:)
Poseerausongelmista huolimatta asujen kuvaaminen oli hauskaa,samoin vaatteiden valitseminen. Oli virkistävää pukeutua joka päivä eri vaatteisiin ja käyttää eri laukkua ja kenkiä (no melkein),sillä hyvin usein käytän samoja vaatteita vaikka koko viikon jos ne tuntuvat kivoilta.
Mutta niin kivaa vaatetouhu ei kuitenkaan ollut,että siitä tulisi tapa..ehkä hetken aikaa se jaksaisi kiinnostaa mutta pidemmän päälle varmasti kyllästyisin. Joten jätän sen mielihyvin niille jotka sen paremmin osaavat.
Mutta. Haluan kuitenkin haastaa Liisan,Outin, Hanna-Leenan,Marian,Tuikkiksen
ja Sofian näyttämään millainen heidän vaateviikkonsa on!

***

Kävin eilen parturissa ja nyt näkyy niska. Valkoinen niska,joka on ollut koko kesän piilossa hiusten alla.
Näin lyhyt tukka minulla on viimeksi ollut pari vuotta sitten ja kieltämättä on hieman orpo olo. Mutta myös ihanan kevyt ja vilpoinen.
Vähän on kuitenkin hakusessa,että mitä tälle pitäisi tehdä..viimeiset kiharatkin kun katosivat samalla ja suora tukka on kummastus.
Olisipa luonnonkiharat hiukset..mutta silloin varmaan toivoisin suoraa tukkaa?
Ei ole helppoa..:)

(P.S Muistakaa osallistua arvontaan,se löytyy heinäkuun puolelta!)

Mehuhetki

Kävelyn jälkeen
vadelmamehua
ja pieni hetki hiljaisuutta,
kun lapsi nukkuu.

Päivän väri

Sateen jälkeen

..on ikävä huomata
että kaikki kukat makaavat maassa tai roikkuvat miten sattuu,
että hyttyset eivät kadonneetkaan minnekään,
että koirat tulevat ulkona kuraisiksi

..mutta on hauskaa
löytää omasta pihasta pulleita vadelmia,
kerätä kukkasia maljakkoon,
juoda kupillinen lempiteetä ja lukea hyvää kirjaa.

Elokuun ensimmäinen