tiistai 17. maaliskuuta 2009

Tiistai


No ei tullut kevättä,vaikka niin kovasti sitä eilen toivoinkin.
Sen sijaan tuli lisää lunta.

Valo kuitenkin tuntui tänään hieman kirkkaammalta,vaikka taivas olikin harmaa.
Pesin vähän pyykkiä ja pehmoleluja,vaihdoin puhtaat petivaatteet ja
kävelin pienen lenkin loskassa.
Se ei ollut mukavaa,mutta kävi hyvin pienestä käsijumpasta.
Ja kun tulin kotiin,postilaatikossa odotti uusin Olivia.
Se piristi,varsinkin tuo Marimekon ihana,värikäs mainos.

Olen viimepäivinä ollut kovin väri-riippuvainen.
Olen kuvannut kaikkea värikästä,pukeutunut väreihin sen perusturvallisen harmaan ja ruskean sijaan ja ympäröinyt itseäni kaikilla väreillä,mitä kotoa löytyy.
Olen syönyt jopa värikästä ruokaa.
(okei,noi dominot ei ehkä ole ihan sieltä värikkäimmästä päästä)

Ehkä pirteät keltaiset tulpaanit,joihin olen kovasti ihastunut,vaikuttavat olooni näin.
Tai ehkä haluan tehdä itselleni keväisemmän olon väreillä.
Hmm..niin tai näin,tulin kuitenkin huomanneeksi,että vaatekaappini pitäisi ehdottomasti olla värikkäämpi.
Asialle täytynee tehdä jotakin.



maanantai 16. maaliskuuta 2009

Hus pois


tyhmä talvi!
Tämä tyttö tahtoo kevään.
Missä se oikein luuraa?
Tulis jo.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Lempeä lauantai..





..piti sisällään:

..kirppareita ja vihdoinkin oman kirpparipöydän järjestelyä! Vein sinne Liisan kanssa lisää tavaraa ja oli mukava huomata,että kauppa oli käynyt.

..kaksi pientä kirpparilöytöä; lapselle farkkuhame sekä ihana pehmolelu.
En oikein ole varma,onko se kirahvi vai lehmä vai dinosaurus..ehkä se on vähän kaikkia. Lapsi ainakin rakastaa sitä ja kiljuu sille onnellisena.

..pitkästä aikaa ihanaa prinsessakakkua! Olin jo unohtanut miten hyvää se on. Namnamnam.
Ja voi mitä muistoja se toi mieleen..oltiin ihan nostalgisia Liisan kanssa.

..valokuvaamista kahvilassa,niin että muita asiakkaita ärsytti,mutta meillä oli kivaa!

..paljon söpöjä valokuvia.

..Makuunissa käynnin seurauksena iso pussillinen irtokarkkeja (jotka ovat kohta jo hävinneet parempiin suihin) sekä Burn After Reading-elokuva,mitä odotan innolla.

..sekä ihana tulppaanikimppu,mikä maksoi vain kolme euroa lähikaupassa. En voinut jättää sitä sinne..ja tajusinkin,että tämä oli ensimmäinen kerta kun ostan kukkia kotiin. Ikinäkoskaan.
Hassua.

torstai 12. maaliskuuta 2009

Harmaata


Ulkona on ollut harmaata ja märkää ja tyhmää.
Loskaa ja kuraa ja ikävää.

Lapsi on nyt kahdeksan kuukautta ja yhden päivän.
(Minne se aika katosi?)
Tänään käytiin neuvolassa (7
2 cm ja 9,4 kg) ja nähtiin Jonsku ja Hilla.
Käytiin ihailemassa koruja ja vähän
vaatteitakin,Benettonin alennusmyynneissä teki tiukkaa.
Teellä käytiin myös,pikkuneidit istuivat nätisti syöttötuoleissa ja tuijottelivat toisiaan,autoja,muita ihmisiä. Isot neidit herkuttelivat ja istuivat myös melko nätisti.
Mies tuli pikaiselle kahville meidän seuraksi,se oli mukavaa.
Lapsi ja isin kahvi aiheuttivat tosin pienen välikohtauksen,lapsella kun on niin mahdottoman nopeat sormet. Kahvikuppi ei kaatunut,mutta kuumaa kahvia läikkyi vähän sormille,äidin syliin ja käsille,pöydälle,lattialle (ja isin lounaalle). Itku tuli,mutta onneksi e
i sattunut pahasti.


Maailman söpöimpiä,pieniä tassunjälkiä löytyy meidän parvekkeelta aina silloin tällöin. Nyt kun siellä on taas lunta,niitä näkyy joka päivä.
Hiirikö?


keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Pelastettuja aarteita


Nämä ihanat aarteet pelastin Tipsu-täsin asunnosta kun olimme tyhjentämässä sitä jokunen viikko sitten. Muuten ne olisivat todennäköisesti kaikki menneet roskiin.

Kaakaopurkissa on vielä alkuperäiset kaakaot sisällä.
Ellen Betrix-paperitaitos pitää sisällään pieniä kynsiviiloja.
Alimman kuvan pyöreä rasia on vanha puuterirasia,mikä sekin pitää vielä kivipuuteria sisällään.

Otin ja sain näiden lisäksi muitakin esineitä sekä muutaman huonekalun,mutta ne ovat vielä isälläni,joten esittelen niitä sitten myöhemmin.

tiistai 10. maaliskuuta 2009

Vieraita läheltä ja kaukaa

Viikko meni taas sujahtaen ohi,nopeasti ja huomaamattomasti,
mutta siihen mahtui vaikka mitä kivaa!

Torstaina Liisa kävi syömässä viimeiset budabest-leivokset pakkasesta kummittelemasta (ne oikeasti huhuilivat sieltä minulle,pirulaiset) ja löysi kirpparille menevistä tavaroistani itselleen paidan ja kaulakorun. Ei ollut siis huono reissu ollenkaan:)
Ja perjantaina rakas ystäväni Ou
ti tuli Turusta tänne vanhoille kotikulmilleen. Oli ihanaa nähdä ja nähtiinkin monta kertaa:)


Perjantaina käytiin tietenkin teellä ja herkuteltiin ihanilla leivoksilla. Samalla Outi näytti hienoja hääkuvia sekä myös muutamia kuvia kauniista Prahasta.
Ja saatiin lapsen k
anssa tuliasia!
Lapsi sai maailman söpöimmän Myyrän ja minä hienon kaulakorun ja aivan ihanan
vyön:)


Lauantaina Outi tuli käymään meillä. Juteltiin ja juotiin teetä ja kuunneltiin Reginaa. Se oli hassua ja hauskaa ja hyväntuulista musiikkia,sopi hyvin tunnelmaan.
Lapsi näytti Outille kuinka osasi nousta seisomaan sekä hurjia konttaustaitojaan ja Outi oli ihmeissä
än.
Tytöt puolestaan kerjäsivät huomiota ja ra
psutusta ja parhaimmillaan Outilla oli kolme pientä tyttöä kiipeämässä syliin.


Sunnuntaina käytiin pienellä kirpparikierroksella.
Outi löysi ihanat kengät ja vanhoja kakkuvuokia ja minä ostin lapselle puisen eläinpalapelin ja lelun,mikä kilisee ja kolisee ja pyörii ja vaikka mitä.
Ja sitten mentiin
teelle..yllätytyllätys.
Teen seuraksi otettiin vähän suklaa
kakkua ja aleksanterinleivosta. Nam.
Oli mukavaa,ja ihana auringonpaiste vain lisäsi kivaa oloa.
Aika kului nopeasti ja pian viikonloppu
olikin jo melkein ohi,ja Outin piti lähteä kotiin. Mutta toivottavasti nähdään pian taas!

Eilen lapsi tuli taas kipeäksi,raukka. Osas
in kyllä vähän odottaa sitä,sillä mies on ollut jo yli viikon flunssassa. Ja tietenkin se tarttui..höh. Tänään oli kuitenkin jo vähän parempi,kuume oli laskenut.
Ja se oli hyvä,koska saatiin vauvavieraita!


Ystäväni Jonsku tuli Hilla-tytön kanssa käymään ja voi sitä kummastelun ja ihmetyksen määrää!
Kumpikaan ei oikein tiennyt,mitä olis
i tehnyt. Välillä oli pieniä tuijotuskilpailuja,mutta sitten huomattiinkin jotain mielenkiintoisempaa ja kaveri unohtui.
Välillä pidettiin yhteinen huutokonsertti ja myös kiukkupuuskat tulivat samaan aikaan. Toisen ruoka kiinnosti paljon enemmän kuin oma,samoin tutti. Aivan varmasti se toisen tutti olisi maistunut paljon paremmalle kuin oma.


Me Jonskun kanssa keskityimme lähinnä teehen,dominoihin ja juttelemiseen.


keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Siivotonta

Siivosin maanataina ja tiistaina ja tänään eikä hommat lopu näköjään ikinä.
Maanantaina siivosin keittiön (mitä tosin ei enää huomaa..) ja vessan ja pesin ainakin sata koneellista pyykkiä. Eilen järjestelin kaikkia rojuja lattioilta kaappeihin piiloon (poissa silmistä,poissa mielestä vai mitä?) ja vein matot ulos. Tänään siivosin pupun häkin ja imuroin ja järjestin taas vähän lisää.
Mutta e
ntäs alakerta?
Sauna?
Lattioiden pesu?
Ikku
inoiden pesu?
Pölyjen pyyhkiminen?


Ääähhh.

Niin,ei ne hommat taida loppua ikinä vaikka kuinka siivoisi.
Ja vielä kun mulla on ollut ihana pieni apulainen seurana,joka on pitänyt huolen siitä,että mitään aloitettua hommaa ei saa valmiiksi. Tai j
os saa,niin se on sitten jotain vähän sinne päin.


Pieni apulainen nimittäin oppi viikonloppuna nousemaan ensin polvilleen ja sitten seisomaan kaikkea mahdollista vasten. Pito on vähän vielä hakusessa,joten raukka kopsahtelee ja muksahtelee koko ajan ja tietenkin aina pää edellä pöydän kulmaan tai hyllyn reunaan.
Ja tämän lisäksi lapsi konttaa ihan mieletöntä vauhtia,enkä meinaa enää pysyä perässä. Hui.
Mä tarvisin silmät selkään tai sitten lapselle pitäisi rakentaa pehmustettu huone. Jotenkin musta tuntuu,että kumpikaan ei taida onnistua.
Eli siihen asti joudun vahtiin lasta toisella silmällä ja oikeastaan sillä toisellakin.
Ja silti syke nousee kahteen sataan,kun pieni horjahtaa ja kuuluu kops.
Mutta seuraava kops kuuluu kyllä siitä kun nukahdan tähän koneen päälle,joten nyt siirryn kyllä pehmeämpään paikkaan..joka tunnetaan myös sänkynä:)



tiistai 3. maaliskuuta 2009

Kyläilemässä

Kävimme tänään lapsen kanssa Marialla ja oli kivaa!


Tämä tässä on Isis,ihana Isis. Isis tykkäsi lapsesta (ja lapsi Isiksestä) ja varsinkin lapsen autokopasta.
Myös poseeraus oli Isiksen mielestä v
arsin mukavaa.



Tämä puolestaan on Nefer.
Pieni ja suloinen
Nefer ei oikein välittänyt lapsesta eikä liiemmin mallina olemisesta toisin kuin siskonsa. Äidin helmoista oli turvallista kurkistella ja vasta kun muutama tunti oli kulunut,rohkeutta oli kertynyt sen verran,että kerjättiin vähän silitystä ja nuuhkittiin lapsen päätä.


Maria oli kaivanut esiin paljon söpöjä pehmoleluja ja lapsi tykkäsi niistä kovasti.
Mutta myös Marian dvd:t ja kirjat sek
ä kissojen raksut olivat superkivoja.


Vein Marialle kasan vanhoja korujani,jotka ovat menossa kirpparille heti kun saan pöydän itselleni. Maria löysi niistä itselleen muutaman mieleisen ja minä sain häneltä ihanat ja söpöt kirsikkakorvikset! Harmi kun en tajunnut ottaa niistä kuvaa..höh.


Herkuteltiin myös pullilla ja kekseille ja teellä,nam.


Minä ja "en-mä-osaa-olla-kuvissa"-ilme. Ja uusi hame,jonka löysin lauantaina Lindexiltä kolmella eurolla. Jee! Väri on kiva,käy kaiken kanssa,ja taskut on ihanat (olen koukussa taskuihin) mutta malli ja pituus näyttävät päälläni hieman oudoilta kun en yleensä noin pitkiä hameitä käytä.
Tai no,näköjään alan jo pikkuhiljaa tottua siihen,koska se näytti tänään jo aika kivalta päälläni,ainakin omasta mielestäni. Miehen kommentti
oli vain epämääräinen murahdus..hmm.


Tässä vielä Isis.
Isis meni äidin kengät alle piiloon saatuaan tarpeeksi perässä konttaavasta lapsesta:)






maanantai 2. maaliskuuta 2009

Helmikuun löydöt

Kahdella eurolla löysin maailman täydellisimmän teemukin itselleni:)


Ja teetä pääsen keittelemään tällä ihanalla Arabian kannulla.
Eikä 14 euroa ollut paha hinta ollenkaan,kannu on lähes virheetön.


Vaaleanpunainen lasikippo maksoi kaksi euroa ja on tällä hetkellä täynnä irtoteetä. Ruskea maksoi muistaakseni neljä euroa ja on tällä hetkellä tyhjä,koska joku on syönyt sieltä kaikki karkit.
Hmm..kukakohan?


Ja sorruin myös ostamaan laukun. Ihan kun niitä ei olisi yhtään tuolla kaapissa..mutta tuli vaan sellainen "nyt-on-kyllä-ihan-pakko-ostaa-tää-laukku-kun-tää-on-niin-kiva-eikä-oo-ees-kallis-enkä-oo-pitkään-aikaan-ees-ostanut-laukkua"-olo.
Kyllä te tiedätte.


Lapsikaan ei jäänyt tyhjin käsin,vaan sai mollamaijan. Se on kaksinaamainen ja tässä siis hymyilevä puoli.
Surullinen naama saa pysyä piilossa toistaiseksi.




sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Ilmeilyä


Mitäpä noihin enää lisäisi:)