keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Tekoaurinko


Aamulla ihmettelin aurinkoa,mikä ei piristänyt yhtään.
Kannoin ompelukoneen keittiön pöydälle ja pengoin kankaita.
Lapsi auttoi,kietoi kankaita ympärilleen ja veti niitä perässään ympäri taloa.
Luovutin.
Lähdin ulos,lapsi nukahti melkein heti.
Kävelin silti pienen ympyrän,kuvasin puita ja järveä,ohikulkijat katsoivat ihmeissään.
Näin naapurin pihassa tutun puun ja taitoin siitä itselleni yhden oksan,melkein yhtä hienon kuin Liivialla.
Kotona keitin teetä ja sytytin kynttilän.
Se piristi enemmän kuin aurinko.

5 kommenttia:

  1. Onks teil jo jäätä järvessä? hullua! Aikamoinen aurinkoharjasjellona tossa ekassakin kuvassa :)

    VastaaPoista
  2. Mäkin vähän yllätyin siitä, miltä Vanaja ilmeisesti näyttää. Hassuja nuo jäätyneet aallot :)

    VastaaPoista
  3. Outi: No on,tosin rannoilla vaan mutta silti. Hui!
    Ja hih,Pessi toisinaan luulee olevansakin hirmuinen aurinkoharjasleijona:D

    Liisa: Joo,kyllä se Vanajaa on,tuo kuva on läheltä rautatiesiltaa. Itsellekin tuli vähän yllätyksenä että siellä on jäätä noinkin paljon:)

    VastaaPoista
  4. Oi hyvä kun muistutit, pitääpä itsekin etsiä jostakin sisälle oksa. Ne ovat niin nättejä!

    Nyt toistan taas itseäni, mutta teen sen silti :) Voi sentään tuota teidän koiraa. Niin valloittavan suloinen.

    VastaaPoista
  5. Malla: Pitää kiittää kyllä Liiviaa,kun näytti miten kauniita lehmuksen oksat ovatkaan:)
    Ja onhan nuo karvaturrit valloittavia..eikä toistaminen haittaa ollenkaan:) Pessi on hyvin mielissään kaikista kehuista!

    VastaaPoista